HYTIN VPK 100 VUOTTA

1922 – 2022 

Palokunnan perustaminen

Annikkalan, Kauskilan ja Hyypiälän VPK:n perustava kokous pidettiin 25. toukokuuta 1922 Partasen talossa.
Palokuntaa perustamaan oli kokoontunut 20 lähikylien miestä. Oheisena ote perustamiskokouksen pöytäkirjasta. 

Palokunnan ensimmäinen sammutuskalusto koostui ämpäreistä, letkuista, käsivoimaruiskusta ja niiden kuljettamiseen tarvittavista hevoskärryistä. Kuvassa palokuntalaiset ryhmittyneet valokuvaan hankitun käsivoimaruiskun kanssa.

Oman palokuntatalon hankinta

Oman talon hankinta tuli ajankohtaiseksi VPK:n perustamista seuraavana vuotena. Palokunta päätti kokouksessaan 15.maaliskuuta 1923 ostaa Kuokkalasta Karjalankannakselta huvilan palokunnan taloa varten. Oheisena ote pöytäkirjasta jossa talonhankinnasta päätettiin.

Rahoitus talon hankintaan järjestettiin henkilökohtaisilla lainoilla ja arpajaisia järjestämällä. Tilinpito oli mallikkaasti järjestetty heti palokunnan alusta alkaen. Oheisena ote vuoden 1925 tilikirjasta.

Puretun huvilan hirret toimitettiin junakuljetuksena Kauskilan pysäkille. Talo pystytettiin talkootyönä ripeään tahtiin ja otettiin käyttöön jo tapaninpäivänä 1923. Kuvassa ylpeät palokuntalaiset uuden palokuntatalon edessä

Huvitoimikunnan perustaminen

Palokunta perusti huvitoimikunnan jonka tehtävänä oli järjestää tansseja ja erilaisia tilaisuuksia sekä vuokrata taloa eri tilaisuuksiin. Talolla pidettävistä tilaisuuksista ja edelleen lähes vuosittain järjestetyistä arpajaisista saaduilla tuloilla ylläpidettiin palokuntaa 1920 ja 1930 luvuilla. Huvitoimikunnalla oli oma tilikirjanpito ja se tuloutti vuosittain voitot palokunnalle. Oheisena ote huvitoimikunnan tilikirjasta vuodelta 1935 ensimmäiseltä neljännekseltä.

Pöytäkirjoihin merkityistä henkilöille annetuista porttikielloista voi tehdä päätelmän, että juhlinta oli välillä rajuakin. Tilaisuuksien järjestysmiehinä toimivat palokuntalaiset. Järjestysmiehet tuli hyväksyttää kunnanvaltuustossa ja ennen valtuuston käsittelyä lista kävi raittiuslautakunnassa. Ilmeisesti raittiuslautakunta poisti listalta mielestään sopimattomia henkilöitä jo ennen valtuuston käsittelyä. Tämän johdosta palokuntatalolla järjestettiin Lappeen maaseutupalokuntien edustajien kokous 11. joulukuuta 1927. Kokous teki esityksen kunnan valtuustolle ettei raittiuslautakunta saisi poistaa henkilöitä listalta, vaan heidän tulisi antaa henkilökohtainen lausunto jokaisesta henkilöstä ja valinnan tekisi kunnan valtuusto.

Talo oli myös nimismiehen päätöksellä suljettuna talon puutteellisuuksista johtuen. Talolla piti korjata lamppujen kannattimet (huom. öljylamput), vararappuset, ulkohuoneet (käymälät) ja putka.

Talo sähköistettiin 1929, jolloin päästiin tulipalovaaraa aiheuttavista öljylampuista.

Talon lämmityksestä, siivouksesta, polttopuuhankinnoista ja muista ylläpitotoiminnoista järjestettiin vuosittain tarjouskilpailut.

Urheilu- ja ravintolatoimintaa

Urheilutoiminnan järjestäminen oli osa palokunnan toimintaa. Pöytäkirjasta 8.5.1932 löytyy päätös urheilukentän raivauksesta ja kantojen poistoon päätettiin hankkia dynamiittia ja nalleja. Urheilutoimikunta perustettiin 1933 ja ensimmäiset urheilukilpailut järjestettiin 5.8.1934. Lajeina urheilukilpailuissa oli kuula, korkeus, keihäs ja 1500 metrin juoksu. Merkintä hiihtokilpailujen järjestämisestä löytyy ensimmäisen kerran vuodelta 1936.

Vuonna 1938 palokunnasta tuli Lappeen kunnan sopimuspalokunta.

Ravintolatoiminnan järjestäminen kilpailutettiin vuosittain ja korkeimman tarjouksen tehnyt sai sen järjestettäväkseen. Sodan vaikutuksesta johtuen kaljan ostamista rajoitettiin ja sitä sai vain ostokorttia vastaan. Ilmeisesti ravintolatoiminnan kannattavuus heikkeni niin merkittävästi, että ravintolatoiminnan järjestämisen voittanut irtisanoi sopimuksen.

Sota-aika

Sota oli myös aiheuttanut vaurioita ja vuonna 1944 anottiin valtiolta korvausta sotavaurioihin. Asiakirjoista ei ilmene saatiinko valtiolta avustusta.

Vuonna 1945 päätettiin moottoriruiskun hankinnasta. Ruiskun malliksi päätettiin Esa 6.
Sodasta ja sotakorvauksista johtuen toimittajalla oli toimitusvaikeuksia ja pumppu saatiin vasta 1947. Pumpun ja letkujen hinnaksi tuli 176 200 markkaa. Palokunnalla ei ollut niin paljon varoja ja se joutui ottamaan lainaa 100 000 markkaa palokunnan jäseneltä Antti Partaselta 7 % korolla.

Palokuntatalon peruskorjaus

Vuonna 1950 päätettiin talon peruskorjauksesta. Vaadittavista korjauksista laadittiin suunnitelmat kustannusarvioineen. Peruskorjauksen kustannusarvio oli 1,2 miljoonaa markkaa. Rahoitus päätettiin järjestää pankkilainalla. Pankin vaatimuksena lainan saamiselle oli 30 yksityishenkilön takaus. Tätä määrää yksityishenkilöitä lainaa takaamaan ei kuitenkaan löytynyt ja päätettiin toteuttaa suunnitelman mukaiset korjaukset vain osittain. Palokunnan omaisuus kiinnitettiin lainan vakuudeksi ja Lappeen Osuuskassalta otettiin 250 000 markan laina osittaiseen peruskorjaukseen.

Huvitoiminta vilkastui sodan jälkeen 1950 luvulla merkittävästi. Omia iltamia järjestettiin vuosittain keskimäärin 30 kpl ja saman verran tilaa vuokrattiin ulkopuolisille järjestäjille. Oheisena ote vuoden 1952 vuosikertomuksesta.

Lahjoituksia ja lainoja 

Vaikka huvitoiminnan tuotot 1950 luvulla lisääntyivätkin ei rahaa talon ylläpitämiseksi vaadittaviin korjauksiin ollut ja palokuunnalla oli jatkuvasti lainaa yksityishenkilöiltä. Lainoille maksettiin asianmukaista korkoa.

Taloudellista tilannetta heikensi verohallinnon päätös jolla palokunnan tuli maksaa vuosilta 1954-55 pidättämättä jättämiä ennakkoveroja yhteensä 81 459 markkaa. Valituksista huolimatta summa tuli maksuun 15.9.1960.

Taloustilannetta päätettiin kohentaa 1959 pyytämällä kyläläisiltä lahjoituksia ja korotonta lainaa. Lahjoittajia oli kolme henkilöä ja korottoman lainan antajia 51 henkilöä. Jäsenlainoina saatiin kerättyä yhteensä 212 300 markkaa. Lahjoitusten osuus oli 22 819 markkaa.

Ensimmäinen paloauto

Lappeen kunta lahjoitti Hytin VPK:lle sen ensimmäisen paloauton 17.10.1961. Palokunnan piti rakentaa lämmitettävä talli ajoneuvolle. Palokunta sai palosuojelurahastolta avustusta autotallin rakentamiseen 200 000 markkaa. Autotalli rakennettiin pääosin talkootyönä ja avustuksina saaduilla varoilla päätettiin maksaa vuoden 1962 lopussa korottomat jäsenlainat takaisin joita oli vielä 202 300 markan arvosta. 

Vuosikertomuksessa vuodelta 1962 tyytyväisenä todetaan palokunnan olevan velaton ja suuri kiitos siitä kuuluu ahkerille talkoolaisille. Ensimmäiset neuvottelut paloauton luovutuksesta ja sen asettamista vaatimuksista oli aloitettu jo vuonna 1959. Oheisessa kuvassa palokunnan ensimmäinen Bedford merkkinen paloauto.

Toiminta-alue laajenee

Paloauton myötä toiminta-alue kasvoi ja palohälytykset Hytin VPK:lle lisääntyivät ollen esimerkiksi vuonna 1964 yhteensä 17 sammutustehtävää. Ennen paloautoa sammutustehtävät olivat rajoittuneet lähikylien alueelle. Oheisena ote vuoden 1964 toimintakertomuksesta jossa näkyvät suoritetut sammutustehtävät

Pärekatosta peltikattoon ja muita uudistuksia

Talon katto uusittiin 1967. Pärekatto vaihtui paloturvallisempaan peltikattoon ulkopuolisen urakoitsijan toimesta.

Oheisena vuoden 1968 talousarvio. Merkille pantavaa on että tuolloin sammutussopimuksesta saatava korvaus on käytännössä kattanut kaikki palokunnan vuosikulut.

Vuonna 1972 entistä vahtimestarin asuntoa talon pohjoispäässä alettiin vuokraamaan Lappeenrannan kaupungille nuorisotilana. 

Vuonna 1973 talolle asennettiin sähkölämmitys. Työn teki Lappeenrannan ammattikoulu.

Vuonna 1982 mukavuustaso nousi huomattavasti kun alakertaan remontoitiin sisävessat. Ja hiilijalanjälki kasvoi...

Tontin lunastus, uuden rakentamista sekä vanhan kunnostamista 

Palokunta lunasti vuokratontin omaksi 1991. Etelä-Karjalan maaseutukeskus laati suunnitelmat ja piirustukset uuden autotallin, keittiön, kokoustilojen ja saunaosaston rakentamisesta. Rakennustyöt aloitettiin 1992. Työt tehtiin pääosin talkoilla. Sisäasianministeriön pelastusosasto myönsi hankkeelle avustusta 170 226 markkaa ja lisäksi Lappeenrannan kaupungilta otettiin 150 000 markan laina puheenjohtajan henkilötakauksella.
Laajennusosan vihkiäisiä vietettiin 10.6.1995. Talkootyötä rakennusprojektissa tehtiin tuhansia tunteja ja puheenjohtaja käytti lähes kaikki lomansa ja vapaa-aikansa rakennuksella.

Oheisena kuva uudisrakentamisena toteutetusta autotallisiivestä ja kuvassa myös 1996 hankittu miehistönkuljetus auto, Vainikkalan vanha.

Uusi kalustovarasto rakennettiin pääosin talkootyönä vuonna 2006.

Leikkipaikka kunnostettiin talkootyönä vuonna 2008.

Vuonna 2011 uusittiin taloon ikkunat, hankittiin uudet kalusteet ja uusittiin vanhan osan katto. Ikkunaremontti kilpailutettiin ja teetettiin ulkopuolisella.

Vanhan katon purku ja pohjalaudoitus tehtiin talkoilla ja uusi pellitys teetettiin ulkopuolisella tarjouskilpailun perusteella.

Piha ja talon eteinen remontoitiin 2014. Alakerran vessat remontoitiin 2016.